Koreassa monta on ihmeellistä asiaa, osa 1

Koska minulla on mielessä lista itseäni ihmetyttäneitä/huvituttaneita/kauhistuttaneita/ilostuttaneita/surustuttaneita Korean kummallisuuksia, täysin toisiinsa liittymättömiä, teen niistä tänne pikkuhiljaa pieniä muistiinpanoja. Tässä eka osa!

Iän tärkeys korealaisille

Ensinnäkin korealaisilla on ihan oma mielenkiintoinen ikäsysteeminsä. Kun vauva syntyy, tämä täyttää syntymähetkellä yhden vuoden (,sillä kohdussahan on jo se melkein vuosi vietetty...). Kaksi ikävuotta ei kuitenkaan tule täyteen vuoden päästä syntymästä, vaan jokainen korealainen lisää yhden vuoden ikäänsä aina uuden vuoden vaihtuessa. Tästä syystä korealainen ikä on 1-2 vuotta "kansainvälistä" ikää enemmän. Eli jos esimerkiksi lapsi syntyy 30.12., eli täyttää tuolloin yhden vuoden, jo parin päivän kuluttua 1.1. vauva onkin jo kaksivuotias.

Mukavaa tässä systeemissä on ainakin se, että samana vuonna syntyneet saavuttavat esimerkiksi baareiluiän (20) samalla hetkellä. Tästä systeemistä huolimatta synttäreitä kyllä sitten vietetään ihan sinä oikeana syntymäpäivänä.

Ikä on korealaisille todella tärkeä asia, sillä konfutsealaisuuden peruja on, että itseään vanhempia kohtaan tulee käyttäytyä kunnioittavasti. Vanhempia naispuolisia ystäviä kutsutaan "isosiskoiksi" ("onni"/"nuna" riippuen siitä, onko puhuttelija nainen vai mies) ja vanhempia miespuolisia ystäviä "isoveliksi" ("oppa/"hyon"). Jotenkin tämä on musta tosi suloinen tapa, oon aina ihan mielissäni kun korealaiset kaverit kutsuvat minua Anna-onniksi! :) (Vaikka toisaalta taas tämä hierarkiasysteemi onkin ehkä melkoisen epätasa-arvoinen jos vähänkin syvällisemmin asiaa pohtii...mutta nyt ei pohdita :))

Tämän lisäksi on muitakin tapoja, joilla itseään vanhempia kohtaan tulee käyttäytyä kunnioittavasti. Muun muassa kieleen liittyviä juttuja, eli miten nuorempi voi puhutella vanhempaansa ja miten taas vanhempi nuorempaansa. Lisäksi tavatessa/hyvästeltäessä kumartelu on juttu, joka kuuluu kuvaan vanhempiaan kunnioitusta osoittaessa. Ja tosiaankin, ihan vuoden tai kahdenkin ikäero on merkittävä.

Koska ikä on monessa suhteessa niin tärkeä asia, niin tietysti uuden ihmisen tavatessaan tulee aivan ensitöikseen selvittää toisen ikä. Se on jopa pakollista, jotta tietää millä muotoa toiselle puhua. Joissain tapauksissa, ja kuulemma nuorten keskuudessa aina, on hyväksyttävää kysyä ikää suoraan, tai pikemminkin syntymävuotta. Aina iän tiedustelu suoraan ei kuitenkaan ole kovin kohteliasta, joten asia pitää saada selville kiertoteitä. Esimerkiksi tyyliin "minä valmistuin yliopistosta vuonna x, milloin sinä?". Toinen keino on tarkkailla, miten uusi tuttavuus käyttäytyy muita ihmisiä kohtaan, joiden iän jo tietää.

Mielenkiintoista. Ja täällä kun joku tiedustelee itseltäni ikää, niin pitää muistaa aina mainita, että joko "korealaista ikää 23" tai "kansainvälistä ikää 22".

Ps. Pikkuhiljaa alkaa tuntua, että suomen kieli se vain rapistuu rapistumistaan, ainakin tämä kirjallinen ilmaisu. Huh.