Talvi tuli Souliin näköjään yhdessä yössä. Edellispäivänä oli lämmintä vielä noin 18 astetta, mutta eilen aamulla sitten yhtäkkiä - 1. Vilu. Tänäänkin kaipasin pipoa ja lapasia, pitänee lähteä shoppailemaan talvikamppeita viimeistään ensi viikolla. Tosin, loppuviikoksi on taas luvattu pariakymmentä astetta...
Tykkään kyllä tästä säästä! Viileää ja vihdoinkin raikkaan tuntuista ilmaa, mutta ei kuitenkaan mitään taivaalta tippuvaa.
(Kuva on Seounyudo Parkista, johon kävelin sunnuntai-iltapäivänä. Puisto on pienellä saarella Han-joessa, entinen vedenpuhdistamo joka on sittemmin muutettu puistoksi ja ulkoilualueeksi. Kovasti oli puistossa korealaisia järjestelmäkameroineen ottamassa kuvia syksystä, ja näemmä ennen kaikkea toisistaan. Vähän väliä sai väistellä, ettei joutunut kuvaan poseraavien korealaisten kanssa...)
Viikonloppuna oli ohjelmassa Membership Training, eli korealaisten yliopisto-opiskelijoiden yksi tärkeimmistä vuosittaisista tapahtumista. Yliopiston kukin kerho/(pääaine?) järjestää opiskelijoilleen yhteisen viikonloppuretken johonkin korpeen, jossa sitten päätarkoituksena on lähinnä nautiskella sojua ja kaljaa läpi yön ja aamulla suunnata takaisin kotiin. Yliopiston kansainvälinen kerho järjesti vaihtareille ja kerhon korealaisille jäsenille kyseisen retken, ja ohjelmassa oli vierailu Hite-kaljatehtaalle ja sen jälkeen vietettiin iltaa entisestä koulusta vuokratuissa tiloissa erilaisten kisojen, Halloween-pippaloiden ja korealaisten juomapelien merkeissä.
Kaljatehdasvierailu oli kyllä elämys sinänsä, kun sinne tultaessa ennen esittelykierrosta saatiin nautiskella korealaistyylisestä yltiöasiallisesta ja -kohteliaasta esittelypuheesta sekä liikuttavan koomisista mainosvideoista. Kaljakin oli sitten kyllä ihan hyvää.
Viime viikolla pääsin myös tutustumaan täkäläiseen terveydenhuoltoon. Minulla vain kurkku turposi ja turposi ja kipeytyi viikon verran, kunnes sitten lopulta suuntasin terveysasemalla. Aluksi piti täyttää henkilötietolappu ja omat oireensa lomakkeeseen. (Koreaksi toki. Ja koska en ole ihan varma siitä, miten sukunimeni kirjoitetaan, täytin vain etunimen ja osoitteen ja se kuulemma riitti mainiosti...) Odotushuoneesta kutsuttiin yhteensä noin viisi potilasta seuraavaan huoneeseen. Siellä sitten istuskeltiin seinän vierellä penkillä ja katseltiin, kun samassa isossa huoneessa neljä lääkäriä omissa pienissä toimipisteissään tutkivat potilaitaan... edes ilman mitään väliseiniä, siinä vain ihan kaikkien silmien alla. (En tiedä, oliko se nimenomaan joku kurkku/korva/silmä/nenä -huone vai mikä, ainakaan mitään muita ruumiinosia en nähnyt tutkittavan)
Mutta ei moittimista tuosta käynnistä. Oikein nopeaa, tehokasta ja ystävällistä palvelua. Sain sitten lopulta nielutulehdukseen lääkereseptin. Hain apteekista pillerini, ja niitä tulikin sitten aikamoinen kasa. Yhteensä 14 pilleriä/päivä!! Aamulla 5, päivällä 4, illalla 5. Kai niissä enimmäkseen jotain vitamiineja oli, mutta ainakin on kurkkukipu kadonnut parissa päivässä.
Kukin lääkeannos oli kätevästi omassa pikku pussissaan, siinä näytillä kerta-annos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti